Aaro Tupasela:
Brändätty väestö
Maabrändäys eli kansallisten resurssien markkinointi on vuosituhannen vaihteen jälkeen ollut Suomessakin tärkeä osa valtionhallinnan viestintää. Brändääminen nähdään tärkeänä toimenpiteenä sekä turismin että kansainvälisten investointien lisäämiseksi. Samalla valtiot erottautuvat omalla visuaalisella ilmeellään ja tunnistettavilla iskusanoillaan. Osana tätä laajempaa prosessia terveysdatasta ja biopankkinäytteistä on viimeisen 20 vuoden aikana tullut entistä tärkeämpiä paitsi tiedon lähteinä tutkimustyössä, myös potentiaalisina kansainvälisesti markkinoitavina kansallisina, suomalaisina, resursseina. Suomalainen terveysdata ja suomalaiset biopankkikokoelmat onkin nähty maailman parhaimpina ja kattavimpina. Terveysdatan laajamittainen käyttö on noussut ajankohtaiseksi aiheeksi uusien terveysteknologioiden ja sovellusten kehityksessä. Luotettavan ja kattavan datan hyödyntäminen nähdään merkittävänä tekijänä, kun dataan perustuvia uusia talouden toimialoja kehitetään.
Terveysdatatalouden kansainväliset markkinat
Osana kansainvälisten terveysdatamarkkinoiden kehitystä Suomi on halunnut luoda toimintaympäristön, jossa laajat tietovarannot, kuten väestörekisterit, potilaskertomukset sekä biopankkinäytteet, olisivat entistä helpommin tutkijoiden ja yritysten saatavilla. Lainsäädännöllisesti näitä tavoitteita on tuettu biopankkilainsäädännöllä sekä toisiolailla. Samaan aikaan Suomi on aktiivisesti rakentanut kansainvälistä mielikuvaa suomalaisesta väestöstä geneettisesti homogeenisena sekä tutkimusmyönteisenä. Väestö on nähty sekä halukkaana osallistumaan tutkimuksiin, että halukkaana luovuttamaan tietojaan tutkimukseen ja tuotekehitykseen. Tähän suomalaisen väestön brändäykseen on olennaisena osana kuulunut myös toimiva ja mahdollistava lainsäädäntö sekä toimintaympäristö. Näin on luotu myös kuvaa Suomesta teknologisesti kehittyneenä maana.
Vastikään julkaistussa kirjassani, ”Populations as Brands- Marketing National Resources for Global Data Markets”, pohdin miten suomalaisen väestön brändäyksen juuret ulottuvat 1960- ja 70-luvuille, jolloin harvinaisten tautien tutkijat selvittivät harvinaisten tautien syntymekanismeja eri perheissä. Näitä perhehistorioita käytettiin sittemmin kuvaamaan suomalaista väestöä homogeenisenä ja yhtenäisen väestönä myöhemmissä väestötutkimuksissa. Näiden tutkimusten tuloksen ovat sittemmin johtaneet kansalliseen narratiiviin, jonka keskeinen johtopäätös on ollut väite siitä miten hyvin suomalaisten geeniperimä sopivuudesta sairauksien geneettisten tekijöiden tutkimukseen.
Tämä sama ajattelu on sittemmin toistunut suomalaisessa väestöbrändäyksessä. Suomen väestön ja siitä johdetun terveysdatan väitetään olevan erityislaatuista ja sopivan erityisen hyvin sairauksien tutkimiseen.
Väestö datatalouden moottorina
Väestöbrandäyksen keskeisiä tavoitteita on luoda yhtenäinen kuva maan väestöstä tärkeänä resurssina kansainväliselle datataloudelle. Väestöbrändin kautta halutaan myös viestittää, että maan lainsäädännöllinen kehikko ja infrastruktuuri mahdollistavat nopean ja tehokkaan datan hyödyntämisen tutkimuksessa ja tuotekehityksessä. Näiden ominaisuuksien lisäksi väestöbrändäyksen tehtävänä on vakuuttaa sen mahdolliset hyödyntäjät datan hyvästä laadusta, kattavuudesta sekä kansainvälisestä erityisyydestä, jota muilla mailla ei ole tarjota.
Väestön ja siitä juonnetun datan markkinointiin liittyy kuitenkin merkittäviä haasteita. Väestöbrändäystä ei voida pitää kovinkaan demokraattisena ja edustavana sillä markkinointimateriaalit pyrkivät luomaan mielikuvan väestöstä, joka on halukas luovuttamaan siitä kerättyä tietoa kansainväliselle tutkimukselle ja tuotekehitykselle. Väestöbrändäyksessä hyödynnetyt markkinointimenetelmät juontavat kaupalliselta alalta, jossa voitontavoittelu ja markkina-ajattelulla on suurempi merkitys kuin demokraattisella edustettavuudella, jossa kansalaisilla olisi mahdollisuutta vaikuttaa siihen kansainväliseen mielikuvaan jota Suomesta luodaan kansainvälisesti. Väestöbrandäyksellä on myös myönteisiä vaikutuksia kuten suomalaisen tieteen kansainvälisen tunnettavuuden lisääminen ja yhteistyömahdollisuuksien lisääminen.
Lue lisää: